Tärkeintä on olla

Teosesittely

Läsnäoloon ja vapauteen pyrkivä teos viidelle tanssijalle

”Olemista tapahtuu ja toteutuu koko ajan, tiedostettua ja tiedostamatonta, riippumatta omista toiveistamme ja pyrkimyksistämme. Teoksen koreografina minulla on ollut aivan erityinen tarve antaa lupa itselleni ja koko työryhmälle vapautua jonkin niin sanotusti tärkeän sanomisen vaatimuksesta. Aikamme kiihtyvässä kilpailussa ihmisten ajasta, sieluista ja rahasta, haluan tarjota tämän saman vapauden myös yleisölle. Toivon, että esityksestä välittyisi mutkaton ja yksinkertaisen perusolemisen merkitykseen luottava ilmapiiri, pyrkimys tanssia “Tärkeintä on olla”- ajatuksen hengessä.” – Alpo Aaltokoski

Koreografia: Alpo Aaltokoski
Tanssi: Otto Akkanen, Anne Hiekkaranta, Johanna Ikola, Sampo Kerola, Tuovi Rantanen
Valo- ja lavastussuunnittelu: Matti Jykylä
Äänisuunnittelu: Aake Otsala
Pukusuunnittelu: Marja Uusitalo
Graafinen suunnittelu: Kirsti Maula

Tuotanto: Alpo Aaltokoski Company & Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus
Kesto: 60 min.

Lehdistöarvioita

Alpo Aaltokosken uutuusteos Tärkeintä on olla ei kuvita eikä kerro. Nimensä mukaan se tutkiskelee kehon olomuotoja ja sitä kuinka erilaiset liikkeet ja asennot syntyvät ja ilmenevät. [..] Mukana on Aaltokoskelle ominaista liikkeen elastista sidontaa, mutta sitä on rikastettu monilla pienemmillä yksityiskohdilla kuten käsien, jopa sormien liikkeillä. Vaikka teos luottaa liikkeeseen itseensä, mukana on myös nopeita mielleyhtymiä inhimillisiin perustilanteisiin. Paritanssin viittaus hajoaa alkutekijöihinsä ja zombie-kävely liukuu hillityksi mielipuolisuuskohtaukseksi.[..] Koko porukka tanssii antaumuksella ja tinkimättömästi antaen jälleen konkreettisen osoituksen nykytanssiryhmiemme korkeasta tasosta.
Jukka O. Miettinen, Helsingin Sanomat 18.4.2009

Alpo Aaltokosken Stoassa ensi-iltansa saaneen teoksen Tärkeintä on olla keskiössä ovat kysymykset esityksen päämäärästä ja sen sanoman tärkeydestä. Teos nostaa esiin vaikeita kysymyksiä tanssin olemisesta, esittävyydestä ja merkityksellisyydestä. [..] Pyrkimys vapaaseen ja avoimeen liikkeeseen sekä samanaikainen pyrkimättömyys mininkään tiettyyn päämäärään tai konseksukseen muodostavat teokseen ristiriidan, joka annetaan katsojan ratkaistavaksi. [..] Aaltokosken kuvaama ”näkymätön oleminen” tulee parhaiten esiin Hiekkarannan liikkeessä ja jatkuvissa toistoissa, joissa hidas liike pakottaa katsojan äärimmäiseen kärsivällisyyteen. Tällöin se mitä me emme näe, osoittaa olevaisuutensa, olemisen, joka on yhtä tärkeää kuin näkyvät ja kuuluvat olemisen tavat. [..] Aaltokosken koreografian liittyy nykytaite(id)en paradigmaan, jossa esityksellisyyden ja esittävyyden ajatuksia puretaan. Ristiriidat osoittavat erilaiset näkyvät ja kuuluvat mutta myös näkymättömät ja kuulumattomat olemiset ja tilat, jotka ovat yhtä aikaa läsnä. Täydentäen toisiaan ja tuoden esiin keskinäisiä eroja teoksen eri elementit kuvastavat miten eri tavoin oleminen on tärkeää. Olemisella ei haeta ”puhdasta” tai tyhjää ”ei olemista” vaan pikemminkin olemisen lukuisia eri muotoja ja runsautta.Milla Moisio, Tanssi 02/09

Esityshistoria

Ensi-ilta:
16.4.2009, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus

Esitykset:
17.-19.4.2009 Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus (3)
4.-5.9.2009 Mediakeskus Lume, Helsinki (2)
22.9.2009 Verkatehdas, Hämeenlinna (1)
24.11.2009 Tärkeintä on olla -soolo, Vaasan kaupunginteatteri (2)
13.12.2009 Tärkeintä on olla -soolo, Seinäjoen kaupunginteatteri (2)
27.7.2010 Tärkeintä on olla-soolo, Täydenkuun tanssit -festivaali, Pyhäjärvi (1)
28.7.2010 Imnet Areena, Täydenkuun tanssit -festivaali, Pyhäjärvi (1)
11.-13.4.2011 Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus (3)
26.5.2011 CarréRotondes, Danz Festival Lëtzebuerg, Luxembourg (1)