Trio
Kolme miestanssijaa ihmettelee kommunikoinnin haasteita. Ihminen muovautuu vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Mutta mikä on liikkeellepaneva voima erilaisissa kommunikaatiotilanteissa?Alpo Aaltokosken uudessa teoksessa Trio kolme tanssijaa ihmettelee ihmisten välistä kommunikaatiota. Koreografi ja työryhmä asettuvat teoksessa vuorovaikutuksen problematiikan äärelle: he kysyvät mutta myös osoittavat, miten viestit muuttuvat, kun ne välittyvät henkilöltä toiselle. Tanssijoiden erilaiset taustat, heidän persoonansa ja ominaisuutensa vaikuttavat siihen, miten he kokevat, tulkitsevat tai esittävät liikkeen. Toisto ei ole toistoa sanan puhtaassa merkityksessä. Sama asia välittyy eri tavalla, mutta jokin olennainen säilyy – vai säilyykö?
Triossa näyttämölle luodaan erilaisia kommunikaatiotilanteita: ”Minua kiinnostaa mallioppiminen: tanssija tekee niin sanotusti eteen ja toinen yrittää toistaa liikkeen mahdollisimman tarkasti. Onnistuuko se? Mitä liikkeelle tapahtuu silloin, kun tanssija ei jostain syystä saa riittävästi informaatiota alkuperäisestä liikkeestä? Näemme myös tanssijan harjoittelua eli sitä, kun hän hakee toisen tanssijan esittämään liikkeeseen omaa suhdettaan, muokkaa liikettä ja työstää sitä. Ehkä teos saa katsojat pohtimaan omia vuorovaikutustapojaan”, Aaltokoski toivoo.
Alpo Aaltokoski ei teoksellaan ota kantaa siihen, miten asioista pitäisi viestiä. Häntä kiinnostaa viestimisen ikiaikainen, silti aina ajankohtainen prosessi: ”Ihminen muovautuu vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Mikä on liikkeellepaneva voima erilaisissa kommunikaatiotilanteissa?”
Aaltokoski haluaa tekijänä yllättää myös itsensä: ”Teos tarjoaa katsojille erilaisia visuaalisia ja muita ärsykkeitä. Toistoa ja muuntumista tarkastellaan myös teoksen visualisoinnin keinoin: verhoamalla poimuihin ja tuomalla esiin varjojen kautta, käyttämällä kuvallisia imitaatioita ja heijastuksia”, Aaltokoski kuvaa.
”Kaikkia ärsykkeitä katsoja ei välttämättä edes havaitse tai jos havaitsee, havainto voi olla tiedostamaton. Kehollinen viestintä ja viestien tulkitseminen ovat kulttuurisidonnaisia aivan kuten sanallinenkin viestintä. Katsojan mielentila ja eletty elämä antavat pohjaa tulkinnalle”, taiteilija pohtii.
Koreografia: Alpo Aaltokoski
Tanssi: Joona Halonen, Pekka Hiltunen, Eero Vesterinen
Musiikki: Mikko Hynninen
Valosuunnittelu: Matti Jykylä
Pukusuunnittelu: Anne Jämsä
Valokuvat ja grafiikka: Milla Moilanen
Tuotanto: Nomadi-tuotanto, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus
Kiitämme: Suomen Kulttuurirahasto, Footlight, Friskis&Svettis, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry
Ensi-ilta: 27.9.2007 klo 19.00, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus
