Lucid Dreaming peilaa medioiden kuvatulvaa ja rinnastaa sen valveuneen. Laskelmoidut ja nopeatempoiset, erilaisten reality-, lifestyle- ja trendiohjelmien kuvat piirtyvät verkkokalvollemme ja porautuvat alitajuntaamme. Valveunen kaltainen tila ja kuvien luoma todellisuus kulkevat rinnan, eriytyvät ja sekoittuvat samoin kuin todellisuudessa, kun esimerkiksi ympäristön äänet voivat tunkeutua uneen.
Koreografia: Alpo Aaltokoski
Tanssi: Jonna Eiskonen, Heidi Naakka, Valtteri Raekallio
Visualisointi: Jukka Huitila
Musiikki ja äänisuunnittelu: Timo Muurinen
Pukusuunnittelu: Marja Uusitalo
Tukijat: Euroopan unionin Kulttuuri 2000 -ohjelma, Kööpenhaminan Suomi-Instituutti, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus, GRAN – teater for dans, Helsingin tanssiopisto
Kulttuurikaupunkivuonna 2000 Eurooppaa kiersi Trans Danse Europe 2000 -nykytanssifestivaali. Festivaalin tuottanut Trans Danse -verkosto kutsui Nomadin koreografit Alpo Aaltokosken ja Arja Raatikaisen edustamaan Suomea uuteen kahdeksan maan yhteishankkeeseen vahvan taiteellisen näyttönsä ja kiinnostavan tuotantoyhteistyönsä johdosta. Aaltokoski ja Raatikainen valmistivat projektin puitteissa uudet teokset.
Taiteilijaprofessori Alpo Aaltokoski ei petä odotuksia: joka kerta hänen koreografiansa – aiheesta riippumatta – onnistuvat sytyttämään katsojan ja tuomaan hyvän mielen. […] Vaikka Aaltokoskella on oma tunnistettava liikekielensä, mutta hän pystyy myös uusiutumaan, tuomaan tutun keskelle uusia elementtejä. […] Lisäksi saattoi hymyillä kyynelten läpi Lucid Dreamingin loppupuolen kohtaukselle, jossa tanssijat jäivät ikään kuin vangeiksi jatkuvasti välähtelevien tv-ruutujen sisälle.
Illan kruunasi Alpo Aaltokosken perinteisemmästä tyylistään hieman poikkeava, nopeatempoinen teos Lucid Dreaming, jota voisi sanoa hyvinkin arkipäiväiseksi. […] Aaltokoski ei halua kangistua kaavoihin, vaan tekee hyvin monipuolisia koreografioita.
Alpo Aaltokosken ryhmäteos Lucid Dreaming käsittelee pelkkää kimaltelevaa pintaa. Se tekee sen kuitenkin huumorilla ja oivalluksella. […] Marja Uusitalon puvustus kommentoi herkullisella tavalla muodin maailmaa. […] Teoksen vauhti kiihtyy tappavan freneettiseksi. Huumori alkaa vääntyä irvokkuudeksi.
This is the most extrovert and pointedly satirical of the handful of works by Alpo Aaltokoski that I’ve seen. It looks sensational. […] Angular and gestural, quirky and curving, the dance itself combines fizzy pop disorientation with a peculiar cool. It’s an approximation of the state where one is both in a dream and aware of it. Aaltokoski’s gimlet-eyed tickler can also be taken as a comment on the perplexingly fast, celebrity-chasing culture familiar to so many of us. Little wonder that the dancers should look either blank or dizzied negotiating movement that is animated, automated and marked by a twitchy extremity. The 21st century players they portray are on a track over which each has little or no control. Any awakening they experience is short-lived.
It was never stationary, on the other hand it was fascinating, even exciting and quite humouristic.
Kantaesitys: 28.1.2005 Gran-teater for Dans, Århus, Tanska (1)
Muut esitykset:
29.1.2005 Gran-teater for Dans, Århus, Tanska (1)
29.4.2005 Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus (1)
6.5.2005 International Contemporary Dance Festival “New Baltic Dance’05” Vilna, Liettua (1)
29.5.2005 Reykjavik Art Festival, Reykjavik, Islanti (1)
12.6.2005 Tanec Praha 2005, Theatre Ponec, Praha, Tsekin tasavalta (1)
28.7.2005 Täydenkuun Tanssit -festivaali, Monitoimihalli, Pyhäjärvi (1)
7.8.2005 Lugar à Dança, Coimbra, Portugal (1)
24.8.2005 Bellone-Brigittines Festival, la chapelle des Brigittines, Bryssel, Belgia (1)
10.-11.9.2005 Jojo – Oulun tanssin keskus, Nuku-keskus, Oulu (2)
2.-3.2.2006 Aleksanterin teatteri, Helsinki (2)
19.4.2006 Sala Wielka, Centrum Kultury Zamek, Poznan, Puola (1)