Yksi päivä ja yksi yö - Alpo Aaltokoski Company

Yksi päivä ja yksi yö

Teosesittely

Uusi versio samannimisestä soolotanssiteoksesta vuodelta 2006

Alkuperäisen teoksen innoittajana olivat kuvataiteilija Nanna Suden irrationaalisista ja surrealistisista sielunmaisemista kumpuavat maalaukset. Sooloteoksen uudessa versiossa värikylläisyys on vaihtunut pelkistetymmäksi näyttämökuvaksi. Tekijät ovat säilyttäneet alkuperäisen koreografian rungon, joka pohjaa Uljas Pulkkisin musiikkiin. Puvustus, valosuunnittelu ja lavastus on suunniteltu uudelleen.

Liikeaiheet on niin ikään työstetty uuteen muotoon, tanssin lähtökohtana on ollut tanssija – hänen persoonansa, kehonsa sekä sen tuottama liike. Teos on löytänyt uuden suunnan. Se on muotoutunut eläväksi sarjakuvaksi, tanssija seikkailee erilaisissa mielensä tuottamissa fiktiivisissä maisemissa, luoden samalla eräänlaisen yhden miehen leikkisän tyyppigallerian.

Koreografia: Alpo Aaltokoski
Tanssi: Ahto Koskitalo
Musiikki: Uljas Pulkkis
Valosuunnittelu: Kalle Paasonen
Pukusuunnittelu: Marja Uusitalo

Yksi päivä ja yksi yö - Marko Mäkinen
Kuva: Marko Mäkinen

Lehdistöarvioita

Helsingin Sanomat 26.4.2012 – Jussi Tossavainen

Alpo Aaltokosken odotettu uutuus Rukoilijat nähtiin samassa illassa vanhemman teoksen kanssa. Yksi päivä ja yksi yö muodosti oivan parin ja kontrastin uudelle. Tippaakaan se ei ole vanhentunut, tuoreudessaan pikemminkin hämmästyttävä.

Vuonna 2005 teoksen tanssi Sari Lakso, nyt näyttämöllä on Ahto Koskitalo. Jännittävästi tuntuu, kuin se olisi juuri Koskitalolle tehty! Hän on yksi hienoimmista nykyisistä nykytanssin tulkitsijoista. Jäntevä, tarkka ja liikkeet sivaltavasti loppuun asti saattava. Hieman ironiset herooiset poseeraukset ja niiden vastapainona koomisen nykivä kameleontin kulku muun muassa kuljettavat tunnelmia äärestä laitaan upeasti tulkittuina. Uljas Pulkkiksen vaikuttava “uusromanttinen” musiikki on myös liikkeessä tulkittu uuden ja vanhan, arjen ja ylevän synteesiksi. Musiikin ja tanssin liitto on tässä kuin teknoajan tulkinta Faunin iltapäivästä.

Huvudstadsbladet, 26.4.2012, Tove Djupsjöbacka

Alpo Aaltokoski hör till de nutidsdanskoreografer vars verk alltid präglas av ett väldigt naturligt förhållande till musiken. Han vågar använda sig av mångsidiga, intressanta nutida musikverk och skapar sina koreografier som högaktar musikens stämningar och innehåll, utan att för den sakens skull illustrera musiken eller följa den slaviskt. Bland hans senaste projekt bör kulturgärningen Pyörteitä (Virvlar) nämnas – Uuno Klamis ofullbordade balett som kompletterades och koreograferades i fjol. [..]

Kvällen inleddes med solot Yksi päivä ja yksi yö (En dag och en natt) i nyversion. Sjläv har jag inte sett den ursprungliga versionen, gjord för Sari Lakso år 2005, men nyversionen kändes definitivt fräsch och aktuell. Ahto Koskitalo är karismatisk och väldigt fysisk, och koreografen har låtit detta påverka omarbetningen av koreografin. Koskitalos prestation var imponerande, rörelsevokabulären kändes mångsidig med allt från luftiga linjer till lätta hopp och vilda fäktnings- och kampsportrörelser. Visualiseringen var stiligt genomförd kvällen igenom.

Esityshistoria

Ensi-ilta: 24.4.2012, Aleksanterin teatteri, Helsinki

Muut esitykset
26.4.–27.4. 2012, Aleksanterin teatteri, Helsinki (2)

Jaa eteenpäin:

Teosesittely Aaltokosken soolotanssiteos pohjautuu mediataiteilija Milla Moilasen samannimiseen tietokoneanimaatioon. Deepissä yhdistyvät näyttämöllä tanssittu osuus ja sitä...

Lue lisää

Teosesittely Klassikkodueton tarina jatkuu triossa “Tämä on vuoteen 2017 päivitetty Seitsemän veljestä. Paitsi että heitä on...

Lue lisää

Teosesittely Ihmiskuvia, joissa itse elämä voidaan stailata ja tuotteistaa Lucid Dreaming peilaa medioiden kuvatulvaa ja rinnastaa...

Lue lisää

Teosesittely Arabialainen perinnemusiikki ja suomalainen nykytanssi kohtaavat pakenevassa dialogissa ”On mies, tanssi ja musiikki. Enempää ei...

Lue lisää

Teosesittely Piilotajunta ei ole vain torjuttujen halujen romuvarasto –Se on maailma, joka on yhtä elävä ja...

Lue lisää